Romuautobongausta

Suomen metsiin, pelloille ja latoihin on jäänyt ruostumaan varmasti satoja, jos ei tuhansia autoja. Nämä joskus omistajilleen tärkeät ja rakkaat ajoneuvot ovat nyt arvotonta jätettä ja seisovat saastuttamassa luontoa. Autoista kiinnostuneille metsäautot ja latolöydot ovat kuitenkin hyvä kohde tutustua autoilun historiaan. Myös valokuvaajalle romuautot ovat mieluinen kohde. Jonkin verran romuautoja on metsistä hävitettykin, mutta löytöjä voi vielä tehdä kunhan katselee ympärilleen. Tai tuntee jonkun, joka voi lähteä näyttämään autojen hautausmaita.

Tässä tapauksessa Koiras tuntee pari ihmistä joilla on hyvä paikallistuntemus ja tietoa alueen romuautoista. Kun sää suosi ja muutenkin tilanne oli sopiva, niin koiras lähti kuvausreissulle hyvän oppaan kanssa. Kuvauspaikkoja ei voi kertoa julkisesti, etteivät omistajat joutuisi ongelmiin viranomaisten kanssa. Ja homman juoneen muutenkin kuuluu, että autot löydetään itse.

Pystylyhtymersu

”Siihen sammui johtotähti, jätkä kävelemään lähti” -vitsailtiin ennen vanhaan, kun tienposkessa oli välille jättänyt mersu. Tämän johtotähden lento päättyi vanhan riihen tai puimaladon viereen. Pikaisella tutkimisella näyttää siltä, että tästä kätevä jätkä tekisi vielä kesäauton.

Kuplavolkkari

Kuplavolkkari on vielä nykyäänkin neljänneksi eniten myyty automalli maailmassa. Niitä myytiin kaikkiaan 23,5 miljoonaa kappaletta ( riippuen lähteestä 21,5 – 23,5 miljoonaa ) vuosien 1938 – 2003 välillä. Varmaan johtuen suuresta myyntimäärästä, niitä myös löytyy metsistä paljon. Pellitkin on Kuplassa niin paksut, että ruosteella on töitä vuosikymmeniksi toisin kun nykyautoilla.

Ford Anglia

Ford Anglia tuli uudelleen tutuksi Harry Potterista ja ehkä myös Sydämen asialla -sarjasta. Angliasta tekee hauskan näköisen väärään suuntaan vino takalasi. Olisi mielenkiintoista nähdä minkälainen takaikkunaritilä tuohon sopisi.

Puskutraktori Wartbutgin katolla

Romuautojen ohella voi löytää kaikenlaista muutakin kuvauksellista. Autiotalon pihalle oli jäänyt parkkiin kaksi Wartburgia. Lähtökiireessä autojen lisäksi toisen auton katolle on unohtunut muovinen puskutraktori. Siitä tuli kuvauskohteena mielenkiintoisempi kun autoista.

Puolivälissä kuvausreissua ajeltiin liki Susinaaraan kotia ja kun kerran oli tilaisuus, niin haettiin naaras mukaan. Tämä osoittautui hyväksi ratkaisuksi, naaras piti silmin nähden sekä autoista, että kuvaamisesta. Tällä kertaa hän toki toimi statistina, mutta kiinnostus näköjään heräsi.

Siellä makaa reissun toinen johtotähti. Täällä ihmeteltiin miksi autot on pitänyt pinota päällekkäin ja osa autoista oli kaadettu kyljelleen tai katolleen. Ympärillä riitti metsää vaikka autot olisi jätetty sievästi riviin.

Naaras melkein kiljahti riemusta kun metsästä löytyi oikein muhkea hevosten kuljetukseen tarkoitettu kuorma-auto. Mikä helmi! Naaraan lapsuusvuodet on vietetty raveissa ympäri Suomen ja muistot ja tunnelmat tulvahtivatkin heti mieleen. Ihan näin vanhaa kalustoa ei kuitenkaan naaraskaan ole nähnyt, siksi tämä olikin erityisen mielenkiintoinen löytö. Puinen koppiosa ja vetojuhtana mersu.

Koppiosan ovessa komeili tarroja Seinäjoen raveista sekä Senkka-laboratoriosta. Toivo Antilan muistoajot oli niin ikään ajettu 14.10. Harmillisesti vuosilukuja ei näkynyt tarroissa mutta ajankohta lienee 70-luvun loppua tai 80-luvun alkua. Auto kuitenkin kertoo tarinaa eteläpohjalaisen ravikulttuurin elinvoimaisuudesta. Täällä ravikulttuuri on kukoistanut pitkään ja Etelä-Pohjanmaalla on kasvatettu hyviä juoksijoita. Edelleen aktiivisia raviratoja on useita ja hetkellisen notkahduksen ja etäpelien jälkeen kansa alkaa taas palata raviradoille. Mikään ei voita esittelyn tunnelmaa kun näkee hevoset radalla ja sitä jännityksen tunnetta kun laittaa toto-lappua vetämään. ”Josko osuis pelit kohoralle.”

Jaltaveljekset

Vanhasta ladosta löytyi kaksi Jalta -merkkistä Venäläisvalmisteista autoa. Oppaan mukaan näitä on rekisteröity Suomeen kolme kappaletta. Kuvatessa mietittiin, että kun nämä laittaisi kuntoon niin autojen rekisteröintimäärä melkein tuplaantuisi. Jalta -klubikin saisi hallituksen lisäksi myös jäseniä.

Vaikuttaa siltä, että valokuvaamisesta voisi tulla yhteinen harrastus. Kuvausreissun jälkeen Susinaaras pohdiskeli jo ääneen, että olisi syytä hankkia kunnon kamera. Onneksi sattuu olemaan niin, että koiraalla on jonkin verran ylimääräistä kalustoa. ( tai ei siis ylimääräistä vaan tuiki tarpeellisia varakameroita ja linssejä. ) Naaraalla on hyvä mahdollisuus opetella kuvauksen saloja ja kokeilla kameroita, niin selviää millaista kameraa pitäisi lähteä hankkimaan. Samalla voi kokeilla kuinka ystävyys kestää, kun koiras alkaa opettaa naaraalle valokuvauksen perusteita.

Yksi vastaus artikkeliiin “Romuautobongausta

  1. Päivitysilmoitus: kyrönmaan luontokuvatapahtuma

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s