Söderfjärdenin meteoriittikraateri ja lintubongausta

Syksy tulee vääjäämättä ja muuttolinnut pakkaavat kamppeitaan etelänmatkaa varten. Susikoiraan on jo monena syksynä pitänyt käydä katsastamassa Vaasan kupeessa sijaitseva Söderfjärdenin meteoriittikraateri ja viimeinkin tuumaamisen sijasta päästiin itse asiaan. Nuoriso ja lapset pakattiin autoon ja Susipari pääsi kaiken hyvän lisäksi ajamaan pienen iltalenkin mopoilla.

Söderfjärden on Vaasasta hieman etelään sijaitseva törmäyskraateri, joka on suurimmillaan noin 5,8 km halkaisijaltaan. Syvyyttä montulla on ollut aikanaan 300 metriä mutta nykyisellään se on täyttynyt ja kraateriksi sen erottaa vain pyöreästä muodosta. Sen verran reunoja on jäljellä, että moottoripyörällä monttuun lasketellessa mäen huomaa. Kraateri on kuivattu 1900 -luvun alussa ja nykyisin se on pääasiassa viljelysmaata.

Suurin piirtein kuopan keskellä on vierailukeskus Meteoriihi. Paikalla on jonkin sorttista aktiviteettiakin liittyen paikan syntyhistoriaan, mutta siihen ei nyt perehdytty. Meteoriihen vieressä on myös kraaterin pienoismalli sekä lintutorni.

Söderfjärden on Suomen tärkein kurkien levähdyspaikka, ja alueella saattaa olla tuhansia lintuja päivän aikana. Ennätys tähän saakka on vuodelta 2019, jolloin päiväsaldoksi laskettiin yli 10000 kurkea. Kurjet levähtävät kraaterissa useiden viikkojen ajan minkä jälkeen ne jatkavat matkaansa etelään. Syysillat auringonlaskun aikaan ovat parhaita hetkiä isojen kurkiparvien bongaukseen. Jo pelkästään kraaterin lakeusmaisena on näkemisen arvoinen ja siitä nautittiinkin parvien saapumista odottaessa.

Aluksi koettiin pientä kusetuksen tuntua, kun lintuja piti kraaterissa olla niin, ettei jalka jakaannu. Hetken odottelun jälkeen lintuja alkoikin saapua, ensin tipoittain ja sitten jatkuvasti kasvavina parvina. Kovaan vastatuuleen räpistelevät linnut muodostivat hauskoja kuvioita ja kuvaamisesta ei meinannut tulla loppua.

Joitakin lintuja uskaltautui hieman lähemmäs lintutornia, ja niistä sai juuri ja juuri napattua lähikuvia. Taas kerran tuli fiilis, että pikkuisen pidempää putkea kaivattaisiin…

Ilta alkoi hämärtyä eikä paluumatkaa parannut jättää mopojen kanssa liian myöhäiseksi. Susipari potkaisi pyörät käyntiin ja käänsi keulan kohti kotia. Autoilijat jäivät vielä hetkeksi ja pääsivät todistamaan isompien laumojen saapumista kraaterille.

Kuva: Miina Koskela

Susiparilla jäi sen verran hienoja kuvia ottamatta, että kraaterilla pitää käydä vierailemassa uudelleen jos vain kelit sallivat.

Päivitystä juttuun:

Susipari ei malttanut olla käymättä uutta reissua Söderfjärdeniin, kun kelit vielä sallivat. Ajoitus ei taaskaan ollut paras mahdollinen, mutta muutama hieno otos kuitenkin tarttui kennolle.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s