Harley Davidson tuli taloon

Moottoripyöräilystä tuli kertaheitolla tärkein yhteinen harrastus. Lyhyen kokemuksen perusteella moottoripyörien omistajina Susipari voi jo luetella muutamia harrastuksen huonojakin puolia; Ajankäyttö tahtoo perustua lähinnä moottoripyöräilyn ehdoille. Ilman jälkikasvua ja koiria tilanne olisi helposti riistäytynyt hallinnasta, ja aikaa oltaisiin vietetty enemmän tien päällä, kun kotona. Puutarhan hoitokaan ei enää tunnu niin tärkeältä ja ruohonleikkuri jäi hieman normaalia vähemmälle käytölle, mutta niittokonetta ei kuitenkaan ole tarvinnut hommata. Ja kyllä se puutarha kukoistaa vähän vähemmälläkin hoidolla. Mikä pahinta, blogin kirjoittaminen on jäänyt aivan moottoripyöräilyn varjoon. Tilanne yllättäen eskaloitui vasta ajokauden päätyttyä, kun oli taas aikaa selailla nettiä; Susinaaraalle löydettiin ehdokas uudeksi kulkupeliksi.

Moottoripyöräilyn hyviä puolia löytyy paljon enemmän. Ainakin Susipari perustelee sen näin. Työt, opiskelut ja kodin arkiset asiat unohtuvat, kun pääsee pyörän selkään ja tuulettamaan kehon lisäksi myös pääkoppaa. Pyörällä ajaessa täytyy olla täydellisen läsnä eikä arjen ajatuksille ole juuri sijaa. Vaikka Susipari ajaa omilla pyörillä, niin kypäräpuhelimet antavat mahdollisuuden keskustelemiselle ja parisuhteen hoitamiselle. Myös maisemia tulee katseltua eri tavalla ja mottoripyörillä on matala kynnys harrastaa kotiseutumatkailua. Harrastukseen siis kannattaa panostaa tulevaa kesää ajatellen.

Naaraan ajaessa ensimmäisellä ostopyörällään, Kawasaki LTD 450:llä, oli jo selkeää, että isompiin kuutioihin siirrytään ennemmin tai myöhemmin. Kawasaki oli kaikin puolin hyvä ajettava mutta pidemmillä matkoilla isomman pyörän edut tulevat vastaan, kun tarvitaan korkeampia matkanopeuksia ja reippaampia ohituksia. Myös Kawasakin korkeahko painopiste oli syynä, että lyhyelle Naaraalle matalampi pyörä oli haussa. Naaras pohti, että voisi ajaa tulevankin kesän Kawasakilla, mutta sattumalta kauppareissun lomassa poikettiin Moto-Seinäjoelle…

Ensimmäisellä kerralla ei vielä kolahtanut varsin mikään pyörä. Renkaita potkittiin hetken ja koeistuttiin Sportstereita. Malli tuntui istuvalta mutta Susipari päätti käydä vielä Jokiniemi Motors:lla. Siellä Naaras koeistui Suzuki Marauderin mutta se ei ihan täydellisesti kolahtanut. Paremmalta tuntui kuitenkin HD:n Sportster-malli. Moto-Seinäjoen internetsivuja selattiin käyntikerran jälkeen ahkerasti ja pian sieltä pisti (tai paremminkin loisti) silmään pieni Sportster low, vm. 2011 ”Baggeri” . Naaras yritti kovasti miettiä muitakin vaihtoehtoja mutta palstoja luettuaan ja varsinkin kun naismotoristit antoivat hyviä arvosanoja HD:n Sportster low 883 mallista, niin lähdettiin kaupoille.

Baggeriä lähdettiin koeajamaan kiiruusti perjantaina, Pyhäinpäivän aattona. Susiparilla oli kiire koeajaa pyörä ennen pimeää, joten töistä lähdettiin suoraan kohti Seinäjokea. Koeajon jälkeen Naaras totesi heti, että pyörä on kyllä hänen kaikin puolin ja kaupat saadaan vääntää loppuun. Uuden pyörän tuntuma oli nimittäin todella mukava. Maantie oli juuri sen verran kuiva, että Naaras ajoi pyörän kotiin samantien kaupanteon jälkeen. Kylmä ilta ei tuntunut missään ajellessa Ylistaroon punaisella kaunottarella.

Pyörä jätettiin vakuutukseen, että seuraavana päivänä voitaisiin tehdä vielä lenkki, sillä sää näytti kuivalta ja lämpöasteitakin oli 5-6 asteen paikkeilla. Naaras otti myös vanhan palvelijan eli Kawasakin pois seisonnasta, jotta se saataisin siirrettyä toiseen talliin sekä myös siksi, että Susikoiraskin pääsisi lenkille Naaraan kanssa. Naaraan virne kyllä oli melkoinen ajellessa Vaasaa kohti. Pyörä nimittäin tuntui tosi mukavalta kääntää ja kiihtyikin reippaasti risteyksistä lähdettäessä. Myös vaihteet olivat tykyt ja selkeän oloiset. Ainostaan bensatankilla piti soheltaa jonkin verran, kun täyttöaukko olikin huomattavasti pienempi kuin Kawasakissa ja bensaa lurahti tietysti heti uudelle tankille. Ja äkkiä puunaamaan! Uuden opettelua siis vielä. Vaasasta tullessa pysähdyttiin ottamaan vähän kuvia Isonkyrön keskustassa,jossa juotiin kahvit ja lämmiteltiin kylmyydestä kohmettuneita sormia. Kahvien jälkeen päätettiin käydä kuvaamassa pyöriä vielä Isonkyrön vanhalla kivikirkolla.

Lenkki oli onnistunut ja lämpötila-asteet huomioiden maksimimitoitettu. Pyörää kuitenkin testattiin ja oli mukava saada tuntumaa pyörästä vielä enemmän. Välillä kokeiltiin vaihtaa pyöriä, niin Susikoiras pääsi ottamaan tuntumaa uuteen tulokkaaseen. Sportster on painoltaan hyvin sama luokkaa Intruderin kanssa mutta sitä ei juurikaan huomaa pyörää käsitellessä; Se tuntuu huomattavasti ketterämmältä ja helpommalta käsitellä. Kooltaan Sportster low on hieman liian pieni ja ilman lepuutustappeja matkanteko tapahtuu pidemmällä kuskilla polvet korvissa. Lyhyemmällä matkalla se ei haitannut ja mutkateillä päästeleminen oli yhtä juhlaa.

Kelit alkavat olla sitä luokkaa, että reissu saattaa jäädä kauden viimeiseksi. Pyörät pidetään kuitenkin vielä hetken vakuutuksessa josko sittenkin viikonloppuna tarkenisi…

2 vastausta artikkeliin “Harley Davidson tuli taloon

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s