Vihkiminen maistraatissa – Kaunis ja yksinkertainen vaihtoehto kirkkohäille

Susipari ei kerinnyt olemaan oikea susipari kovin pitkää aikaa, eikä niin ollut tarkoituskaan. Jo kihlautumisesta saakka oli selvää, että elo jatkuu yhdessä, joten avioliitto oli luonnollinen jatko suhteelle.

Vihkimispaikaksi valikoitui maistraatti jo siitä syystä, että susikoiras on pakana eikä näin ollen olisi edes päässyt alttarille. Kumpikaan ei piittaa olla huomion keskipisteenä ja molemmille tilaisuus on toinen, niin suurta spektaakkelia ei kaivattu. Näin korona-aikana myös hääjuhla oli pois laskuista mikä oli ehkä pienoinen helpotus; Tilaisuudesta saatiin intiimi ja Susiparin näköinen, stressitön ja rento ilman minkäänlaisia paineita.

Vihkimisen järjestäminen oli kohtuullisen yksinkertainen suoritus. Kaikki tarvittava hoituu digi- ja väestötietoviraston kautta. ( https://dvv.fi/avioliitto-ja-parisuhde ). Avioliiton esteiden tutkinta oli kuin Venäjän viisumin hakeminen ja kuponkia täytettiin kieli keskellä suuta. Susinaaraan hyväksyntä tutkinnalle ei meinannut onnistua millään takkuavan linkin vuoksi, mutta sekin saatiin viimein hoidettua. Viikon kuluttua posti toi esteettömyystodistuksen ja aika maistraattiin voitiin varata, joka hoitui myös saman sivuston kautta. Erityisen mukavalta tuntui, kun maistraatista soitettiin perään ja kerrottiin kuinka tulee toimia ja kuinka korona -virukseen on varauduttu. Tokikin dvv -sivustoa käytiin katsomassa omin päinkin ettei virastoa vain ole suljettu kokonaan.

Vaikka vihkimiseen mentiin kahdestaan ja vain todistajien läsnäollessa, haluttiin hieman laittautua tilaisuutta varten. Perinteisiin hääpukuihin ei lähdetty, vaan asuiksi valikoitiin hieman rock -henkinen kokonaisuus. Aamupäivällä käytiin teettämässä morsiamelle kampaus ja meikki morsiamen ystävän luona minkä jälkeen oli vielä mukavasti aikaa rauhoittua, juoda kuppi kahvia ja pukea pyhävaateet.

Vihkimispaikka, Seinäjoen maistraatti, on poliisitalo Vallesmannissa. Sinne suunnattiin hieman ennen vihkimistä kevätmyrskyn tuivertaessa. Edellinen vihkipari tuli pihassa vastaan ja Susipari totesi olevansa oikeassa paikassa. Vallesmannin respa ohjasi vihittävät oikeaan suuntaan hisseille ja toiseen kerrokseen.

Ennen vihkimistä napsittiin vielä muutama kuva ja opetettiin todistajille kameran käyttöä.

Maistraatin ei näin kriisiaikana pääse sisälle noin vaan, ja saattajaa tilaisuuteen odotettiin oven takana ohjeiden mukaan. Sisällä maistraatissa vihkimistä jäätiin vartomaan todistajien kanssa erilliseen odotustilaan. Kovin pitkää aikaa ei tarvinnut odotella, kun vihkijä pyysi käymään peremmälle. Odotustila oli ihan paikallaan rauhoittumaan itse vihkimistä varten. Perhosia oli vatsassa mutta kumpikaan ei enää lähtenyt luikkimaan pakoon. Paras mahdollinen kumppani on löytynyt ja tästä kaikesta hyvästä haluaa pitää kiinni. Se on tullut selväksi molemmille.

Vihkikaava oli lyhyt ja hillitty, mutta kaunis. Susipari sanoi toisilleen ”tahdon” ja tuomari pyysi lopuksi sulhasta antamaan morsiamelleen sormuksen avioliiton merkiksi.

Vihkikaava kuuluu lyhykäisyydessään näin:
”Avioliiton tarkoituksena on perheen perustaminen siihen kuuluvien yhteiseksi parhaaksi ja yhteiskunnan säilymiseksi. Avioliitto on tarkoitettu pysyväksi, jotta perheen jäsenet voisivat yhdessä luoda onnellisen kodin.”
”Näiden todistajien läsnä ollessa kysyn Teiltä Susikoiras: Tahdotteko ottaa tämän Susinaaraan aviopuolisoksenne rakastaaksenne häntä myötä- ja vastoinkäymisissä?”
Vastaus: Tahdon.
”Näiden todistajien läsnä ollessa kysyn Teiltä Susinaaras: Tahdotteko ottaa tämän Susikoiraan aviopuolisoksenne rakastaaksenne häntä myötä- ja vastoinkäymisissä?”
Vastaus: Tahdon.
”Vastattuanne näin kumpikin kohdaltanne myöntävästi Teille tehtyyn kysymykseen, totean Teidät aviopuolisoiksi.”
”Ottakaa liittonne merkiksi sormus puolisoltanne.” Tämä lause jätetään pois, jos sormusta ei anneta.
”Teidät on nyt vihitty avioliittoon. Puolisoina olette keskenänne yhdenvertaiset. Osoittakaa avioliitossa toinen toisillenne rakkautta ja keskinäistä luottamusta sekä toimikaa yhdessä perheen hyväksi.”

Susipari ei siis enää ole susipari. Vihkimisen jälkeen otettiin vielä parit kuvat tuoreesta avioparista ja lähdettiin juomaan kakkukahvit todistajien ja sudenpentujen kanssa.

Vaikka susiparina ei jatketakaan siviilielämässä, niin blogiin asia ei vaikuta. Nimi pidetään samana ja yhteisistä harrastuksista kirjoitetaan niin kuin ennenkin. Aiheeseen liittyen on mielessä kirjoittaa, kuinka Susinaaraan kaunis vihkisormus syntyi…

2 vastausta artikkeliin “Vihkiminen maistraatissa – Kaunis ja yksinkertainen vaihtoehto kirkkohäille

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s