Baltic Princess, Itämeren aalloilla

Susikoiraan tytär muutti asuntoaan Turussa, joten pari lähti muuttoapuihin aamuvarhaisella Pyhäinpäiväviikonloppuna. Muutossa oli sen verran apukäsiä, ettei Pari kovin lujille joutunut ja aikaa jäi ihastella myös itse kaupunkia. Susikoiraalla on ennestään jonkinlainen suhde Turkuun sillä Koiras on asunut Turussa joitakin vuosia työn merkeissä. Vanhalta muistilta autoilu sujuikin varsin mallikkaasti ruuhkaisessa keskustassa. Turku kaupunkina on miellyttävä ja sitä morkataan kyllä täysin turhaan. Se on historiallinen ja viihtyisä.

Hyötyreissuun yhdistettiin huvi sillä pari varasi risteilyn kun kerran sillä suuntaa oltiin. Hämmästys oli melkoinen kun hinnat juuri tältä viikonlopulta oli nelinkertaiset verrattuna muihin viikonloppuihin. Joka tapauksessa laivayöpyminen on halvempaa kuin hotellissa yöpyminen, joten laivaan päätettiin mennä. Premium-hytin hinta oli 20 euroa kalliimpi kuin normaalin hytin ja tuossa kohtaa säästäminen koettiin turhaksi, kun saataisiin nukkua kunnon parisängyssä ja vieläpä ikkunallisessa hytissä.

Tapojensa mukaisesti hätäinen Susipari oli satamassa riittävän varhain ja aikaa jäi patsasteluun enemmän kuin tarpeeksi. Mukavasti se aika kuitenkin meni rupatellessa ja seuratessa ihmisvilinää. Laivaan päästiinkin kärkiporukassa eikä juututtu ruuhkaan. Hyttikin löytyi heti ensi yrityksellä.

Hytti oli ikkunalla, parisängyllä ja telkkarilla varustettu pieni mukava yksiö. Aamun aikainen herätys painoi jo hieman, ja pikku lepo hytissä tuli tarpeeseen. Tarkoituksena ei ollut lähteä yöelämään kuuntelemaan tanssiorkesteri Finlandersia, joten kiire ei ollut mihinkään. Tämä oli juuri sitä mitä lähdettiin hakemaan.

Nälkä ajoi Susiparin liikkeelle ja etsimään ruokapaikkaa. Buffet todettiin liian raskaaksi ja päätettiin katsella vähän kevyempää iltapalaa. Menujen tutkimisen jälkeen päädyttiin Tavolata -nimiseen italialaisravintolaan, joka näytti hieman rauhallisemmalta, kun vieressä sijaitsevat paikat. Susinaaras päätyi kokeilemaan munakoiso – parmesaanivuokaa tomaattikastikkeella ja mozzarellalla. Tämä osoittautui täyden kympin valinnaksi. Koiraan pitsa häränsisäfileellä, punasipulilla, jalapenolla ja rucolalla ei ainakaan hävinnyt makunsa puolesta, mutta oli ehkä iltapalaksi raskaan puoleinen.

Iltapalan jälkeen ei ollut paljon tehtävissä, väsymys alkoi painaa. Tax- free -shopista käytiin noutamassa vesipullot ja pikkuisen naposteltavaa hyttiin. Tarkoitus oli tasoittaa ruokaa pikku yömyssyllä, mutta niitä ei saatu kaupasta ostettua. Sääntöjen mukaan alkoholia ei myydä risteilyn menomatkalla ja Susiparin pikkusievä likööripullo otettiin talteen kassalla. Tälläkään reissulla Susipari ei joutunut viinapirun kynsiin. Asiaa ei surkuteltu vaan painuttiin nöyränä ja selvin päin nukkumaan.

Illan varhainen nukkumaanmeno herätti Susiparn jo ajoissa, ja puuhakkaitten aamutoimien jälkeen lähdettiin etsimään ruokapaikkaa. Hytin hintaan sisältyi a´la carte erikoisaamiainen Grill House -ravintolassa. Tämä osoittautui hyväksi kaupanpäälliseksi, sillä tarjolla oli runsas buffetaamiainen hieman Grande Buffetia rauhallisemmassa ympäristössä. Hytin hinta oli loppujen lopuksi halvempi, kun potkuriakseleiden välissä sijainnut edullisempi vaihtoehto.

Päivä vietettiin todella levon merkeissä, makoillen, maisemia katsellen ja läheisyydestä nauttien. Toki koko päivää ei vietetty hytissä, vaan välillä käytiin kahvittelemassa ja tax-free shopissa. Osa valoisaa aikaa vietettiin kahvilassa blogia päivittäen. Pitkä päivä saatiin kulumaan hyvin, vaikka mitään erikoista tekemistä ei ollutkaan; Finlanders tai karaoke ei edelleenkään kiinnostanut ihan hirveästi.

Iltapäivän ruokapuolta ei suunniteltu lainkaan. Aamupala piti nälän loitolla pitkään ja tarkoitus oli käydä syömässä illalla, kun päästään Turkuun. Pikku päiväunien jälkeen Susinaaras hälytti, että nyt on syytä päästä sapuskalle ja pian. Grill House oli jo kiinni, niin päästiin nauttimaan perinteisistä laivasapuskoista, lihapullista ja fish and chipsistä FastLane -ravintolassa. Näillä eväillä Susiparin pitäisi jaksaa jolkottaa kotimatka Pohjanmaalle.

Pikku lomareissu tuli näppärästi yhdistettyä muuttoreissuun ja katkaisi mukavasti kiireisen syksyn. Yhteisellä matkalla ollaan huomattu, että reissun ei tarvitse olla hirveän suurta, että siitä saa antoisan ja elämyksellisen. On myös hauska huomata, että ruotsinlaivat ilmiönä pitää edelleen pintansa ja väki on yhtä riehakkaalla tuulella kuin aina ennenkin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s